Hygezine logoWeb

donthavetoB web

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Muita ihmisiä ympärillä on hyvä välillä auttaa, mutta oman jaksamisen rajoissa. Ei kannata yrittää auttaa liikaa. Ihminen jolla on itsellään ongelmia mielenterveyden kanssa ei välttämättä huomaa, vaikka polttaisi sinut loppuun.

Eräs ystäväni on masentunut ja olen auttanut/yrittänyt auttaa häntä ihan liian pitkään. Vuosi on aivan liian pitkä aika kulkea toisen kanssa yhtä matkaa ja odottaa, että toinen alkaisi tekemään juttuja itsenäisemmin, kävis harrastuksissa, hoitaisi kotinsa ja koulunsa.

Olen auttanut liikaa, unohdin oman jaksamisen. Autoin häntä koulussa, koulutehtävissä, kuuntelin kun oli huono päivä (niitä oli todella paljon), autoin kotona, autoin siivoamaan, laittamaan ruokaa, pesemään pyykkiä, kannustin harrastamaan. Samalla en jaksanut olla omissa harrastuksissani. Jos kävinkin niissä niin istuin hiljaa, koska en vaan enää jaksanut ajatella muita kuin hänen asioitaan. omat asiat unohtuivat kokonaan. Omat koulujutut hoidin mutta paljon muuhun aika ja jaksaminen ei enään riittänyt.

Opettajat on yrittäneet auttaa, mutta hän ei enää ottanut apua vastaan muilta kun minulta. Poltin itseni loppuun auttaessani ystävääni ja avustani ei ollut apua. Hoidin hänen asioitaan aivan liikaa. Ihmisen ei tarvitse jaksaa auttaa toista niin pitkään.

Ei tarvitse olla vahva kenenkään muun takia. Kaikki ei vaan aina ota apua vastaan, eikä aina haluakaan ottaa, eikä edes yritä. Siinä vaiheessa on oikea aika siirtyä ammattiavun pariin. Kun ei omat rahkeet enään riitä, eikä kenenkään kuulu olla oman ystävänsä psykologi, vaikka asioista kuuluu puhua. Mutta jos ystävällä on vakavia ongelmia mielenterveyden kanssa, niitä ei kuulu kenenkään joutua ystävänä ratkomaan. Silloin ystävä kuuluu kehottaa menemään puhumaan jonkun ammattilaisen kanssa. Kenenkään ei kuulu joutua miettimään sitä, että toinen asuu yksin ja saattaa olla itsetuhoinen ja vaikka ystävä ei ole sitä suoraan sanonut, niin huomasin sen silti hänen puheistaan.

Ihminen jolla on itsellään ongelmia mielenterveyden kanssa ei välttämättä huomaa, vaikka polttaisi sinut loppuun.

Olen itse vähentänyt omia harrastuksia ja itselle rakkaiden juttujen tekemistä, koska luulin, että väsymykseni johtui siitä, että harrastuksia paljon. Harrastusten vähentäminen auttoi hetkeksi, mutta pian huomasin, että autoin kyseistä ystävää aina vaan enemmän ja taas unohdin itseni ja oman jaksamisen. Lopulta huomasin tarvitsevani itse apua. Ystävän auttamista ei pidä viedä liian pitkälle, koska se usein johtaa vain omaan henkiseen romahtamiseen.

-Kiira-

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa