Hygezine logoWeb

donthavetoB web

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Hävikkiruoka

karppaLisääntyvä väestö maapallolla tarvitsee yhä enemmän ruokaa ja sitä tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Tästä huolimatta monissa köyhemmissä maissa kärsitään nälänhätää, eli ravinto ei jakaudu tasaisesti. Länsimaissa kulutetaan ruokaa suhteessa näihin köyhempiin maihin paljon enemmän. Miksi???

 

Yksi syy on, että hyvää ruokaa heitetään erinäisistä syistä roskiin. Esimerkiksi päiväykset, tuontikiellot ym. säädökset – kaupoista löytyy paljon elintarvikkeita, joita ei saa laittaa myyntiin moninaisista syistä. Huolestuttavaa. Maailmanlaajuisesti noin 30 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia.


Itse olen aina joka keskiviikko klo 15-18 Sohvaryhmässä (Nuorisotalo Silta), jossa vietetään aikaa porukassa ja silloin tällöin valmistetaan ruokaa K-Supermarket Vieremän käyttöömme antamasta hävikkiruoasta. Sohvaryhmä on tarkoitettu 18-29 -vuotiaille nuorille ja mukaan saa tulla ilmaantumalla paikalle.


Onneksi Suomessa on nykyään jo muutamia hävikkiruokakauppoja, myös verkossa.

 

- Karppa / Hyvinkään Nuorisopalvelut

 

Lähde: http://www.saasyoda.fi/ruokahävikki-suomessa

KYNA kayta tata

Olemmeko kaikki nykyään yhtä samaa vai uskallammeko olla sitä mitä haluamme?

Nuoruudessa (vuonna nakki ja keppi, eli about 2002-2005) yläasteella ollessani nuorten pukeutumistyylit jakoivat aika rankasti meidät niihin ryhmiin mitä halusimme itsestämme kertoa ulospäin. Me jaoimme itsemme karkeasti emoihin, skeittareihin, fruittareihin, rokkareihin ja sitten oli ne muut. Miten asiat ovat nyt? Olemmeko kaikki nykyään yhtä samaa vai uskallammeko olla sitä mitä haluamme ja näyttää sen ulospäin?e6dd25bc 8add 4ead 90bc 991389a23107 002

Tänä päivänä, kun kouluvierailuilla kävelee koulun käytävillä, niin sellaiset iloiset väripilkut sekä oman juttunsa ja vakaumuksensa kannattajat ovat hieman kadonneet. Nuoret pukeutuvat tyylikkäästi, mutta nykyajan muoti on kaikilla lähes saman tyyppistä. Toki tässä vuosien varrella on tullut ja mennyt tietyt ilmiöt, mutta juuri tällä hetkellä suurin ilmiö ja murheenaihe varsinkin vanhempien näkökulmasta on nuorten paljaat nilkat. Aika radikaalia, eikö! Harvemmin kuulee aikuisten suusta enää omasta nuoruudesta itsellekin legendaarisia lausahduksia ”itse en koskaan kehtaisi näyttää tuolta julkisella paikalla”. Ehkä silloin omassa nuoruudessa piti olla tietyllä tavalla kapinallinen ja näyttää vahvemmin sitä omaa juttua pukeutumalla.


Kun mietitään nuorten kulttuureita ennen ja nyt, niin esimerkiksi ennen löysästi pukeutuvat skeittarit sekä skeittaavat punkkarit eivät meinanneet joissain pakoissa mahtua samalle alueelle. Kyse saattoi monesti olla vain siitä, satuitko pitämään kireitä vai löysiä housuja. Nykyään se taitaa olla se ja sama kuka siellä parkissa kanssasi skeittaa tai scoottaa (huom scoottaajia ei ollut minun nuoruudessa. Silloin oli bleidaajat). Eli monet kulttuurit ovat sekoittuneet ja ollaan monessa asiassa huomattavasti suvaitsevampia. Nuorten kulttuurista puhuttaessa on pakko myös nostaa esille musiikki. Tässäkin asiassa on jotenkin tultu huomattavasti suvaitsevammaksi. Tuntuu, että ei ole niin tarkkaa mitä genreä kuuntelet, koska kaikki kuuntelee aika samaa. Yläasteella kohautin kaveriporukassa, kun otin kuunteluun ska- ja skatepunkin rinnalle silloin pikkuhiljaa maailmalla mainetta niittäneen uuden radikaalin nu-metal bändin Slipknotin. Jotkut eivät yhtään ymmärtäneet tätä silloin ja katsottiin, että olisin jotenkin liukumassa enemmän hevariksi. Onneksi tämä nyt ei sentään mitään hylkäämistä kaveriporukasta tarkoittanut. Muutenkin ennen tuntui olevan suurempi juttu bändiuskollisuus, kuin että voisi kuunnella sellaista musiikkia mistä pitää.


Palatakseni alkuperäiseen kysymykseeni olemmeko kaikki vain yhtä samaa, vai uskalletaanko olla sitä mitä haluaa. Moni asia on muuttunut. Kulttuurit ovat sulautuneet yhteen ja osa kulttuureista on kadonnut jäädessään vain lopulta lyhyiksi ilmiöiksi. Ja näin on ehkä parempi. Nuoret varmasti osaavat edelleen kapinoida auktoriteetteja vastaan niin kuin ennenkin. Nyt se tapahtuu omalla, tähän aikaan kuuluvalla tavalla. Kapinointi ei tapahdu vaatteilla eikä välttämättä enää musiikillakaan. Persoonallisuus ja omat vakaumukset tuodaan esiin Instagram feedien, Snäppi storyjen kautta sekä tubettamalla, jolloin kohdeyleisö voi olla jopa maailmanlaajuinen. Ennen jos halusit olla esillä ja vaikuttaa, niin ne suurimmat vaikuttajat olivat ne koulujen oppilaskunnan hallituksen jäsenet, jotka vaikuttivat vain omassa koulussa. Muistan, kuinka erään kaverini Artun perhe osallistui erääseen TV-ohjelmaan, joka esitettiin viikonloppuna parhaaseen katseluaikaan. Se taisi olla silloin se paras tapa saada naamansa näkyviin ja saada tunnettavuutta edes viikoksi omassa kotikaupungissa (toinen tapa oli sitten munata oikein kunnolla). Omassa nuoruudessa olisi ollut todella outoa ajatella, että edes sataa ihmistä olisi silloin kiinnostanut tekemiseni ja menemiseni oikeasti ja olisi jotenkin ”seuranneet” elämääni ylipäätään mitään kautta. Mun Nokian 3310 kännykän etukameralla ei kovin hyvää selfietä olisi varmaan saanutkaan. Ainiin mikä etukamera? Mikä selfie? Mikä kamera ylipäätään puhelimessa? Oli mulla matopeli ja olin siinä aika hyvä.


Jään ilolla odottamaan, kun joku seuraava kirjoittaa tällaisen jutun ”tästä nakki ja kivi ajasta, kun taittuvan kännykät tulivat markkinoille” että miten asiat ovat sitten muuttuneet.

 

- Ville / Hyvinkään Nuorisopalvelut

 

KYNA kayta tata

Eduskuntavaalit- miten saadaan nuoret aktivoitumaan?

Sunnuntaina 14.4. on taas aika viralliselle vaalipäivälle. Osa on varmasti käynytkin jo äänestämässä ennakkoon, mutta joitakin teistä asia saattaa vielä mietityttää ja osalle olla vasta tulevaisuudessa ajankohtainen pohdinta. Mietin tänään, miten nuoria kannustetaan tänä päivänä äänestämään ja miten koko vaaleista on tehty nuorille helpommin lähestyttävät.

 WhatsApp Image 2019 04 08 at 14.53.12

 

Ensimmäisenä esimerkkinä tulee mieleen Yle Kioskin uusi vaalibotti, joka on suunnattu pääosin 18-29-vuotiaille käyttäjille, jotka äänestävät ensimmäisiä kertoja. Vaalibotti on tehty chat-muotoiseksi puhekieliseksi ”keskusteluksi” ja näin eroaakin kaikista muista vaalikoneista radikaalisti. Vaalibotti käsittelee pääosin teemoja, jotka kiinnostavat nuoria, kuten; ilmastonmuutos, yhdenvertaisuus, koulutus, maahanmuutto ja päihteet. Teemat on valittu yhteistyössä Sitran ja All Youth hankkeen kanssa ja perustuvat laajoihin tutkimuksiin. Vaalibotti kertoo sinulle ”keskustelun” aikana erilaisia väittämiä ja antaa näistä väittämistä tietoa eri tavoin. Chattiin on lisätty mm. lyhyitä faktoja viestien muodossa mm. metsien hakkaamisesta, videoita esim. ilmaston lämpenemisestä, translain uudistamisesta, perustulosta. Bottia on höystetty myös muutamilla meemeillä mielenkiinnon ylläpitämiseksi täyttämisen aikana. Puolessa välissä vaalibottia, se on mahdollista keskeyttää ja nähdä ketä ehdokkaista on vastannut kysymyksiin samalla tavalla kuin sinäkin. Botin lopussa kysytään vielä, haluatko vastata muutamiin arvokysymyksiin ja selitetään minkä takia tällaisia kysymyksiä on edes lisätty.


Tästä vaalibotista on ollut paljon spekulaatioita sen johdattelevuudesta, tähän Yle Kioskin vastaava tuottaja Nora Kajantie vastaa näin: ” Videoiden tai niitä seuraavien väitteiden tarkoitus ei ole ohjata vaalibottia käyttäviä vastaamaan väitteisiin tietyllä tavalla vaan niiden avulla annetaan lisätietoa aiheesta. Vastaaja voi selkeästi olla väitteen kanssa myös täysin eri mieltä tai yksittäiseen väitteeseen vastaamisen voi halutessaan ohittaa kokonaan. Myös videot on mahdollista ohittaa mennäkseen eteenpäin vaalibotissa. Ylen tavoite on, että nuoret kokevat vaalit itselleen merkityksellisiksi ja löytävät itselleen sopivan ehdokkaan, jota äänestää. Lähdemme siitä, että nuoret aikuiset ovat fiksuja ja osaavat muodostaa mielipiteensä itse.” ( https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/29/yle-vastaa-kioskin-vaalibotilla-ei-johdatella-nuoria ) Vaalikoneita kannattaakin tehdä useita, koska tulokset ovat erilaisia ja väittämät saattavat muuttua vaalikoneesta riippuen, mutta tästä vaalibotista sain ainakin itselleni motivaation alkuun. Linkki vaalibottiin: https://vaalibotti.yle.fi/

 

Suurin osa nuorten innostajista on varmaankin myös some vaikuttajia. Moni somessa paljon sisältöä tuottava onkin lisännyt kuvia, videoita ja kirjoituksia eduskuntavaaleihin liittyen ja muistuttanut näissä kaikkia ihmisiä myös käyttämään äänensä. Osa ehdokkaista on myös ymmärtänyt ottaa nuoret huomioon mainostuksissaan ja lisänneet lyhyitä, ytimekkäitä ja jopa huvittavia esittelyjä itsestään. Aleksi Rantamaa, paremmin mentaalisavukkeena tunnettu tubettaja sanoi videossaan mielestäni hyvin: ”Sun äänelläs on yhtä iso merkitys kuin tasavallan presidentin äänellä!” ( https://www.youtube.com/watch?v=_uDCZVElbdE )

 

Jenna/ Hyvinkään Nuorisopalvelut

 

KYNA kayta tata

Illaksi Jäkeen

Henna Jarvenpaa

Pääsin kokeilemaan työntekijävaihtoa yhdeksi illaksi, eli sen sijaan, että olisin tehnyt Spotissa vuoroni, suuntasin kohti Järvenpään Nuorisotaloa. Siinä ajaessani kohti Järvenpäätä tuli jotenkin samanlainen pieni jännitys päälle, ihan kuin olisi menossa uuteen työpaikkaan. Ja niinhän mä tavallaan olinkin, yhdeksi illaksi.

 

Olin sopinut tapaavani nuorisotalolla Nooran kanssa viideltä, niin kerkeämme ennen iltaa jutella ja käydä käytännön asioita läpi. Keskustellessa ja kysellessäni nousi esiin todella monia asioita mitkä ovat työssä lähes samalla tavalla kuin meillä Hyvinkäällä, mutta myös sellaisia juttuja, mitkä tehdään eri tavalla.

 

Pian kello olikin jo kuusi ja nuoria alkoi valumaan sisälle. Ilta Järvenpäässä oli rauhallinen ja leppoisa. Aurinkoisen sään takia nuoria oli paikalla aika vähän. Hyvin oli aikaa keskustella ohjaajien kanssa ja kysellä.


Työvaihto herätti minussa monia ajatuksia. Palasin ajassa taaksepäin, ihan kuin en olisi ennen nuorisotyötä tehnyt. Istuessani nuorisotalon sohvalla näin itsessäni sen 18-vuotiaan, vastavalmistuneen Hennan. Huomasin, että olin vähän varpaillaan ja pihalla. Tuli vähän sellainen ”mitä mun pitäis tehdä”-fiilis.


Kun on useamman vuoden työskennellyt samassa työpaikassa, on siellä arki rutinoitunut ja nuoret tuttuja. Välillä huomaa, että se arki puuduttaa ja toivoisi vaihtelua. Tämä yksi ilta toi mukavasti vaihtelua arkeen ja sai tajuamaan, kuinka paljon tykkään mun työstä just Hyvinkäällä, hyvinkääläisten nuorten kanssa.

 

Vaikka Järvenpään nuorisotalon wc herättää suurta kateutta, niin kyllä mä vaan silti diggaan Hyvinkään nuortentila Spotin vessasta, jonka tuunaamisen oon ite alottanu työkaverin kanssa eräänä rauhallisena kesäisenä iltana ja mitä nuoret on lähteny meijän kaa tekee. Se on huikee muisto. Kiitos jäke, sä loit mulle yhen huikeen muiston lisää. Ja huom. Hyge, Jäke haasto meijät bilisturnaukseen, otettaisiinko haaste vastaan?

 

Älkää ihmetelkö siellä Järvenpäässä, jos yhtäkkiä Hyvinkäältä tulee nuoria sinne, täällä suunniteltiin jo sinne lähtöä, ihan vaan ton wc:n takia, siellä sais hyviä selfieitä.


Joskus pitää matkustaa kauas nähdäkseen lähelle. Tällä kertaa ei niin kovin kauas.

 

- Henna / Hyvinkään Nuorisopalvelut

 

KYNA kayta tata

Mikä ihmeen Kenu?

Tuli hommaksi kirjoittaa juttu blogiin ja pelkästään aiheen keksiminen aiheutti alkuun päänvaivaa! En ole koskaan tämmöisiä kirjoitellut, enkä rehellisesti ole edes paljoa blogeja lueskellut. Kun piti päättää ajankohta oman jutun julkaisulle, niin työkaveri ehdottikin juttua Kenusta! Tässä nyt siis kirjoittelee meistä *Nupalaisista Suski. Useimmat nuoret tuntevat mut varmasti Spotin nuoriso-ohjaajana. Muutama tietää, että ohjailen myös Kansainvälisyyskerhoa ja teen välillä vähän muitakin juttuja, mutta Kenu kuviot ovat kyllä varmasti valtavirralle ihan tuntematonta aluetta.

 

Siis mikä ihmeen Kenu? No kehitysvammaisten nuorten illat, joita mä vedän meidän Henna Nupan kanssa! Kerran kuussa Nuorisotalo Sillan maanantai-illat täyttyvät monen ryhmän toiminnasta saman katon alla. Silloin talosta löytyy mm. radioita tekeviä nuoria, pelitalolaisia ja warhammer -pelaajia, sekä lauma kehitysvammaisia nuoria. Tämä kaikki tapahtuu sulassa sovussa. Välillä käydään vilkuilemassa, mitä toisissa ryhmissä tapahtuu ja joskus jopa uskalletaan liittyä toisten ryhmien mukaan ja tehdään yhdessä juttuja!

 

blogi 1

 

Hyvinkään Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtaja otti Hyvinkään Nuorisopalveluihin yhteyttä keväällä 2016 kutsuakseen nuoriso-ohjaajia yhdistyksen vanhempainiltaan. Etukäteen oli sovittu, että tarkoitus olisi keskustella kehitysvammaisten nuorten mahdollisesta osallistumisesta toimintaan nuorisotalolla. Nuoria tahdottiin saada tutustumaan toisiin nuoriin turvallisessa ympäristössä ja ehkä jopa rikkoa hieman ennakkoluuloja, niin nuorten, kuin aikuisten välillä. Vanhempainillassa esille nousi kuitenkin huoltajien pelko siitä, hyväksyvätkö muut nuoret uudet kävijät talolla. Tulimmekin yhdessä siihen tulokseen, että Kenua pidettäisiin samaan aikaan muiden kerhojen kanssa, joiden nuoria ohjaajat tunsivat entuudestaan hyvin, jolloin talossa olisi myös mun ja Henna lisäksi muita ohjaajia.

 

Hennalla oli jo ennestään kokemusta kehitysvammaistyöstä, mutta mulla ei. Olin kuitenkin käynyt vuosia sitten ala-asteeni Hyvinkäällä Hakalan koulussa, jossa toimi -ja toimii edelleen- myös kehitysvammaisille tarkoitettuja luokkia. Olin siis jo pienenä tottunut heidän erilaisuuteen –ja samanlaisuuteen-, sillä ala-asteella he ruokailivat meidän muiden kanssa samaan aikaan, näimme välituntisin ja kevät juhlat pidettiin koko koulun kesken. Muistan myös, että jokaisella luokalla oli ala-asteella mahdollisuus järjestää discoja, ja ihan yhtä lailla kaikkien luokkien järjestämissä discoissa käytiin huolimatta siitä, kuinka samanlaisia, tai erinlaisia nuoria olimmekaan keskenämme.

 

Vanhempainillassa kuulin, että kehitysvammaiset nuoret ovat nykyään usein hyvin erillään muista nuorista, niin koulussa, kuin vapaa-ajallakin. Tämä oli minusta sääli, sillä nuoriahan he ovat muiden nuorten joukossa. Menneisyydelläni Hakalan koulussa on varmasti jokin vaikutus vahvaan reaktiooni asiasta ja tahdoin heti lähteä Hennan mukaan ohjaamaan Kenua. Olisihan se mahtavaa, jos puolin ja toisin totuttaisiin olemaan yhdessä! Välillä illoissa on myös vieraillut meiltä Nuorisopalveluilta muitakin ohjaajia, joista osalla ei ole ennestään kokemusta kehitysvammaisten kanssa toimimisesta. On ollut ihanaa kuulla, kuinka alkujännityksen jälkeen he ovat todenneet, että pohjimmiltaanhan kenulaiset ovat samanlaisia nuoria omin persoonin, kuin muutkin nuoret ja kuinka positiivinen kokemus Kenussa vierailu on ollut heille.

 

Kuluneen kahden vuoden aikana Kenu illoista on tullut mulle oikeita piristysruiskeita muun työarjen keskellä. Kenulaiset lähtevät aina innolla mukaan kaikkeen, vaikka jokaisella tapaamisella meillä on aina jokin uusi teema. On mm. pelailtu konsoleilla, askarreltu vaikka ja mitä, musisoitu, ulkoiltu, värkkäilty robotteja, pidetty discoa ja piknikkiä, kokkailtu, sekä harrastettu liikuntaa Pole Fit Factory:n Akro -salissa. Meillä on monen ikäisiä kävijöitä, sillä kaikki 15 –vuotta täyttäneet itsensä nuoreksi kokevat ovat tervetulleita iltoihimme. Uudet kävijät otetaan aina lämmöllä mukaan ja jokaisen toiveita kuunnellaan jatkoa ajatellen. Tämän kevään aikana meillä on jäljellä vielä kaksi tapaamista: 8.4. ja 13.5. klo 17.30 – 19.30. Kesän olemme näillä näkymin tauolla, mutta syksyllä homma jatkuu, joten olehan kuulolla, jos tiedät, että sinä ja/tai kaverisi tahdotte mukaan. Tiedossa ensi kaudelle on jo Rytmirekan vierailu!

 

*Nupa = Nuoret kutsuvat meitä nuoriso-ohjaajia täällä Hyvinkäällä yhteisellä nimikkeellä ”Nupa”. Mistä lie alkanut ja jo meidän some profiilien nimimerkkeihin levinnyt juttu.

 

Suski/Hyvinkään Nuorisopalvelut

 

KYNA kayta tata

Amppari pelkka WEB

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa