Hygezine logoWeb

donthavetoB web

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Nuoruudessa (vuonna nakki ja keppi, eli about 2002-2005) yläasteella ollessani nuorten pukeutumistyylit jakoivat aika rankasti meidät niihin ryhmiin mitä halusimme itsestämme kertoa ulospäin. Me jaoimme itsemme karkeasti emoihin, skeittareihin, fruittareihin, rokkareihin ja sitten oli ne muut. Miten asiat ovat nyt? Olemmeko kaikki nykyään yhtä samaa vai uskallammeko olla sitä mitä haluamme ja näyttää sen ulospäin?e6dd25bc 8add 4ead 90bc 991389a23107 002

Tänä päivänä, kun kouluvierailuilla kävelee koulun käytävillä, niin sellaiset iloiset väripilkut sekä oman juttunsa ja vakaumuksensa kannattajat ovat hieman kadonneet. Nuoret pukeutuvat tyylikkäästi, mutta nykyajan muoti on kaikilla lähes saman tyyppistä. Toki tässä vuosien varrella on tullut ja mennyt tietyt ilmiöt, mutta juuri tällä hetkellä suurin ilmiö ja murheenaihe varsinkin vanhempien näkökulmasta on nuorten paljaat nilkat. Aika radikaalia, eikö! Harvemmin kuulee aikuisten suusta enää omasta nuoruudesta itsellekin legendaarisia lausahduksia ”itse en koskaan kehtaisi näyttää tuolta julkisella paikalla”. Ehkä silloin omassa nuoruudessa piti olla tietyllä tavalla kapinallinen ja näyttää vahvemmin sitä omaa juttua pukeutumalla.


Kun mietitään nuorten kulttuureita ennen ja nyt, niin esimerkiksi ennen löysästi pukeutuvat skeittarit sekä skeittaavat punkkarit eivät meinanneet joissain pakoissa mahtua samalle alueelle. Kyse saattoi monesti olla vain siitä, satuitko pitämään kireitä vai löysiä housuja. Nykyään se taitaa olla se ja sama kuka siellä parkissa kanssasi skeittaa tai scoottaa (huom scoottaajia ei ollut minun nuoruudessa. Silloin oli bleidaajat). Eli monet kulttuurit ovat sekoittuneet ja ollaan monessa asiassa huomattavasti suvaitsevampia. Nuorten kulttuurista puhuttaessa on pakko myös nostaa esille musiikki. Tässäkin asiassa on jotenkin tultu huomattavasti suvaitsevammaksi. Tuntuu, että ei ole niin tarkkaa mitä genreä kuuntelet, koska kaikki kuuntelee aika samaa. Yläasteella kohautin kaveriporukassa, kun otin kuunteluun ska- ja skatepunkin rinnalle silloin pikkuhiljaa maailmalla mainetta niittäneen uuden radikaalin nu-metal bändin Slipknotin. Jotkut eivät yhtään ymmärtäneet tätä silloin ja katsottiin, että olisin jotenkin liukumassa enemmän hevariksi. Onneksi tämä nyt ei sentään mitään hylkäämistä kaveriporukasta tarkoittanut. Muutenkin ennen tuntui olevan suurempi juttu bändiuskollisuus, kuin että voisi kuunnella sellaista musiikkia mistä pitää.


Palatakseni alkuperäiseen kysymykseeni olemmeko kaikki vain yhtä samaa, vai uskalletaanko olla sitä mitä haluaa. Moni asia on muuttunut. Kulttuurit ovat sulautuneet yhteen ja osa kulttuureista on kadonnut jäädessään vain lopulta lyhyiksi ilmiöiksi. Ja näin on ehkä parempi. Nuoret varmasti osaavat edelleen kapinoida auktoriteetteja vastaan niin kuin ennenkin. Nyt se tapahtuu omalla, tähän aikaan kuuluvalla tavalla. Kapinointi ei tapahdu vaatteilla eikä välttämättä enää musiikillakaan. Persoonallisuus ja omat vakaumukset tuodaan esiin Instagram feedien, Snäppi storyjen kautta sekä tubettamalla, jolloin kohdeyleisö voi olla jopa maailmanlaajuinen. Ennen jos halusit olla esillä ja vaikuttaa, niin ne suurimmat vaikuttajat olivat ne koulujen oppilaskunnan hallituksen jäsenet, jotka vaikuttivat vain omassa koulussa. Muistan, kuinka erään kaverini Artun perhe osallistui erääseen TV-ohjelmaan, joka esitettiin viikonloppuna parhaaseen katseluaikaan. Se taisi olla silloin se paras tapa saada naamansa näkyviin ja saada tunnettavuutta edes viikoksi omassa kotikaupungissa (toinen tapa oli sitten munata oikein kunnolla). Omassa nuoruudessa olisi ollut todella outoa ajatella, että edes sataa ihmistä olisi silloin kiinnostanut tekemiseni ja menemiseni oikeasti ja olisi jotenkin ”seuranneet” elämääni ylipäätään mitään kautta. Mun Nokian 3310 kännykän etukameralla ei kovin hyvää selfietä olisi varmaan saanutkaan. Ainiin mikä etukamera? Mikä selfie? Mikä kamera ylipäätään puhelimessa? Oli mulla matopeli ja olin siinä aika hyvä.


Jään ilolla odottamaan, kun joku seuraava kirjoittaa tällaisen jutun ”tästä nakki ja kivi ajasta, kun taittuvan kännykät tulivat markkinoille” että miten asiat ovat sitten muuttuneet.

 

- Ville / Hyvinkään Nuorisopalvelut

 

KYNA kayta tata

Amppari pelkka WEB

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa