Hygezine logoWeb

donthavetoB web

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Lienet vieraita kieliä opiskellessasi huomannut, että jokin sana kuulostaa tai näyttää samalta kuin toisessa kielessä. Esimerkiksi englannissa, ruotsissa ja saksassa on hyvin paljon yhteistä sanastoa. Huomattava osa englannin sanastosta on lainattu ranskasta. Tämä johtuu siitä, että nämä kielet ovat sukulaiskieliä, tarkemmin sanottuna indoeurooppalaisia kieliä. Indoeurooppalaisilla kielillä on eniten puhujia maailmassa. Niihin kuuluvat edellämainittujen kielten lisäksi muun muassa armenia, albania, kurdi, hindi ja kymri. Kielikunta voidaan jakaa kieliryhmiin. Englanti, ruotsi ja saksa kuukuvat germaanisiin kieliin, ranska ja espanja itaalisiin kieliin. Mitä läheisempiä kielisukulaisia kielet ovat, sitä enemmän ne muistuttavat toisiaan. Esimerkiksi ruotsi, norja ja tanska ovat melkein sama kieli, koska ne kuuluvat germaanisten kielten pohjoisgermaaniseen haaraan. Ranska, espanja ja italia ovat polveutuneet latinasta. Miksi kielet sitten kuulostavat samanlaisilta?

Täytyy mennä ajassa taaksepäin. Noin 5000 vuotta sitten Euroopan itäpuolella tai jossain siellä asusti kansa, joka puhui erästä kieltä. Kyseinen kieli on indoeurooppalainen kantakieli. Tämä kansa alkoi hajaantua ja vaeltaa Eurooppaan ja Intiaan. Kielen eri muodoista kehittyi murteita ja lopulta eri kieliä. Pohjoisessa Saksassa puhuttiin ajanlaskun alkuaikoina germaanista kantakieltä. Se jakautui pohjoisgermaanisiksi kieliksi (mm. islanti, fääri, norja), itägermaanisiksi (gootti) ja länsigermaanisiksi kieliksi (mm. englanti, saksa, friisi). Nämä olivat aluksi kantagermaanin murteita, mutta kehittyivät lopulta omiksi kielikseen. Tämän takia vaikkapa sana 'kivi' kuulostaa hyvin samanlaiselta germaanisissa kielissä: englanniksi 'stone', ruotsiksi ja tanskaksi 'sten', gootiksi 'stains', saksaksi 'Stein', alasaksiksi 'steen' ja länsifriisiksi 'stien'. Näiden kaikkien sanojen alkuperäksi on kyetty rekonstruoimaan kantagermaanin sana *stainaz. (kuuntele sanat)

 

Rekonstruoimaan?

Koska kantakielistä ei ole säilynyt minkäänlaisia kirjallisia todisteita, ne täytyy rekonstruoida. Se tapahtuu vertailemalla nykyään puhuttavia sukulaiskieliä keskenään ja päättelemällä äännevastaavuuksien avulla alkuperäinen sana. Ei ole minkäänlaisia todisteita, että kivi olisi ollut kantagermaaniksi *stainaz. Kyseessä on vain hypoteesi.

Suomi kuulostaakin sitten indoeurooppalaisiin kieliin verrattuna hyvin erilaiselta. Tämä johtuu siitä, että suomi on uralilainen kieli. Suomen sukulaiskieliin kuuluvat muun muassa viro, lyydi, unkari, komi, mari, enetsi ja nganasaani. On myös olemassa uralilainen kantakieli. Esimerkiksi sana 'silmä' kuulostaa samalta kaikissa uralilaisissa kielissä: suomeksi 'silmä', viroksi 'silm', pohjoissaameksi 'čalbmi', eržäksi 'śeĺme', niittymariksi 'šinča', udmurtiksi 'śin', unkariksi 'szem', hantiksi 'sem' ja samojediksi 'sæwə'. Näiden sanojen alkuperäksi on kyetty rekonstruoimaan kantauralin sana *śilmä.  Lisäksi lause 'Elävä kala ui veden alla' kuulostaa samanlaiselta kolmessa puhutuimmassa uralilaisessa kielessä:
Suomi: Elävä kala ui veden alla.
Viro: Elav kala ujub vee all.
Unkari: Eleven hal úszik a víz alatt.

Suomessa on kuitenkin runsaasti lainasanoja muista kielistä. Osa lainoista on ilmeisiä, esimerkiksi 'systeemi' tai 'aggressiivinen', mutta esimerkiksi sana 'kauppa' on tullut suomeen latinan kielen sanasta 'caupo' muinaisnorjan sanan 'kaupa' (> esim. ruotsin köpa) kautta. Sanat 'sata' ja 'omena' ovat tulleet indoiranilaisista kielistä, vrt. sanskriitin 'शत śata' ja yidghan 'amuno'.

Lienet kuitenkin tullut artikkeliin vain kuullaksesi, miltä kielet kuulostivat, etkä lukeaksesi pitkää ja puuduttavaa tietotekstiä kielisukulaisuudesta. No, tässä ovat ääninäytteet teksteineen ja selityksineen.

Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalaisesta kantakielestä polveutuvat kaikki indoeurooppalaiset kielet, kuten saksa, latina, venäjä, hindi ja kreikka. Sitä puhuttiin noin 5000-3000 eaa, mutta puhuma-alueesta ei ole varmuutta, todennäköisesti jossain nykyisen Lounais-Venäjän alueella.
Aksentti (á) vokaalin päällä tarkoittaa, että tavu on painollinen.
Aksentti (ḱ) velaarikonsonantin (g ja k) päällä tarkoittaa kyseisen konsonantin liudentumista eli palatalisaatiota.
Rinkula (r̥) likvidi- tai nasaalikonsonantin (r, l, m ja n) alla tarkoittaa, että konsonantti on syllabinen, eli ennen sitä lausutaan jokin heikko vokaali.
Pieni h yläindeksissä (ʰ) tarkoittaa konsonantin aspirointia, eli se lausutaan hieman voimakkaammin.
Kaari (i̯) i:n tai u:n alla tarkoittaa, että ne lausutaan melkein kuin j ja w.
h₁ ja h₂ ovat tuntemattomia laryngeaaliäänteitä. Ääninäytteessä niiden oletetaan olevan ʔ (glottaaliklusiili) ja x (vrt. saksan ach-äänne).


*h₂áu̯ei̯ h₁i̯osméi̯ h₂u̯l̥h₁náh₂ né h₁ést, só h₁éḱu̯oms derḱt. só gʷr̥hₓúm u̯óǵʰom u̯eǵʰed; só méǵh₂m̥ bʰórom; só dʰǵʰémonm̥ h₂ṓḱu bʰered. h₂óu̯is h₁ékʷoi̯bʰi̯os u̯eu̯ked: “dʰǵʰémonm̥ spéḱi̯oh₂ h₁éḱu̯oms-kʷe h₂áǵeti, ḱḗr moi̯ agʰnutor”. h₁éḱu̯ōs tu u̯eu̯kond: “ḱludʰí, h₂ou̯ei̯! tód spéḱi̯omes, n̥sméi̯ agʰnutór ḱḗr: dʰǵʰémō, pótis, sē h₂áu̯i̯es h₂u̯l̥h₁náh₂ gʷʰérmom u̯éstrom u̯ept, h₂áu̯ibʰi̯os tu h₂u̯l̥h₁náh₂ né h₁esti. tód ḱeḱluu̯ṓs h₂óu̯is h₂aǵróm bʰuged.


Suomennos: Lammas, jolla ei ollut villaa, näki hevosia; yhden vetämässä raskasta vaunua, yhden kantamassa painavaa lastia ja yhden kantamassa miestä nopeasti. Lammas sanoi: "Sydämeeni sattuu nähdessäni miehen ajamassa hevosia." Hevoset sanoivat: "Kuuntele, lammas: sydämiimme sattuu, kun näemme tämän: mies tekee lampaan villasta lämpimän vaatten itselleen. Ja lampaalla ei ole villaa." Tämän kuultuaan lammas juoksi pois.

Germaaninen kantakieli
Germaanista kantakieltä puhuttiin ajanlaskun alkuaikoina nykyisen Pohjois-Saksan alueella. Siitä polveutuvat saksa, hollanti, friisi, englanti ja skandinaaviset kielet.
Makron (ō) vokaalin päällä tarkoittaa pitkää vokaalia.
Sirkumfleksi (ô) tarkoittaa vokaalin ylipidentymistä.
Ogonek (ą) tarkoittaa vokaalin nasalisoitumista.
Þ, pieni kirjain þ, lausutaan kuten th englannin kielen sanassa 'think'


*awiz, sō wullǭ ne habdē, sahw ehwanz, ainanǭ kurjanǭ wagną teuhandų, ainanǭ-uh mikilǭ kuriþǭ, ainanǭ-uh gumanų sneumundô berandų. awiz nu ehwamaz sagdē: hertô sairīþi mek, sehwandē ehwanz akandų gumanų. Ehwōz sagdēdun: gahauzī, awi! hertô sairīþi uns sehwandumiz: gumô, fadiz, uz awīz wullō wurkīþi siz warmą wastijǭ. Awiz-uh wullǭ ne habaiþi. þat hauzidaz awiz akrą flauh.
Suomennos: sama kuin yllä.

Muinaisyläsaksa
Muinaisyläsaksaa puhuttiin noin vuosina 700-1050 nykyisten Keski- ja Etelä-Saksan, Itävallan sekä Sveitsin alueella. Siitä polveutuvat jiddiš, keskisaksa, yläfrankonialaismurteet, nykysaksa ja alemannimurteet.
ð lausutaan kuten th englannin kielen sanassa 'this'
æ lausutaan kuten nykysaksan tai ruotsin ä


Ik gihorta ðat seggen // ðat sih urhettun / ænon muotin // Hiltibrant enti Haðubrant / untar heriun tuem // sunufatarungo / iro saro rihtun // garutun se iro guðhamun / gurtun sih iro suert ana // helidos ubar hringa  / do sie to dero hiltiu ritun.


Suomennos: Kuulin sanottavan // että soturit kohtasivat / taistelussa // Hildebrand ja Hadubrand / välissä kahden armeijan // poika ja isä / valmistelivat haarniskansa // valmistautuivat taisteluun / sitoivat miekkansa // soturit, yli haarniskansa / kun taisteluun ratsastivat.

Muinaisenglanti
Muinaisenglantia puhuttiin samoihin aikoihin kuin muinaisyläsaksaa. Se oli englannin kielen ensimmäinen muoto, ja se edelsi normannivalloitusta, eli siinä ei vielä ollut ranskalaisia lainasanoja.
ƿ (älä sekoita p-kirjaimeen) lausutaan w
Makron (ē) tarkoittaa pitkää vokaalia
ð ja þ lausutaan kuten th nykyenglannin sanoissa think tai this (kaksi eri ääntämystä)
ġ lausutaan j
æ lausutaan ä


Hƿæt! ƿē Gār-Dena in ġeār-dagum, / þēod-cyninga, þrym ġefrūnon, / hū ðā æþelingas ellen fremedon. / Oft Scyld Scēfing sceaþena þrēatum, / monegum mǣġþum, meodosetla oftēah, / egsode eorlas. Syððan ǣrest ƿearð / fēasceaft funden, hē þæs frōfre ġebād / ƿēox under ƿolcnum, ƿeorðmyndum þāh, / oðþæt him ǣġhƿylc þāra ymbsittendra / ofer hronrāde hȳran scolde, / gomban gyldan. Þæt ƿæs gōd cyning!


Suomennos: Katsokaa! Olemme kuulleet keihästanskalaisista, niistä kuninkaista kauan aikaa sitten, ja kuinka nuo aatelismiehet intoa nostattivat. Scyld Scefing otti juhlatuolit vihollisjoukoilta pois, monilta heimoilta; jaarleja kauhistutti. Kun hänet löydettiin puutteeliseksi, kasvoi hän taivaiden alla, menestyi kunniassa, kunnes kaikkien hänen ympärillään eläneiden oli toteltava häntä, ylistettävä häntä. Se oli hyvä kuningas!

Muinaisnorja
Muinaisnorjaa puhuttiin 800-1200-luvuilla Pohjanmeren alueella. Siitä polveutuvat ruotsi, norja, tanska, islanti ja fääri.
Aksentti (á) tarkoittaa pitkää vokaalia.


Ár var alda / þar er Ýmir bygði, / vara sandr né sær / né svalar unnir, / jörð fannsk æva / né upphiminn, / gap var ginnunga, / en gras hvergi. // Áðr Burs synir / bjöðum um ypðu, / þeir er Miðgarð / mœran skópu; / sól skein sunnan / á salar steina, / þá var grund gróin / grœnum lauki.


Suomennos: Ajat olivat vanhat / sitten Ýmir rakensi / oli hiekkaa, ei merta / ei jäätäviä aaltoja / Maailmaa ei ollut / eikä ylempää taivasta / väli haukotteli / muttei ruohoa missään. // Áðr Bursin poika / nosti taakan / ne jotka Miðgarðin / ihmeen loivat / Aurinko paistoi etelästä / temppelin kiville / maa kasvaa / vihreiden sipuleiden kanssa.

Muinaiskiina
Muinaiskiinaa puhuttiin Kiinassa 2000-luvulta eaa. ajanlaskun alkuun.


Katkelma Sunzin "Sodankäynnin taidosta":
孫子曰:兵者,國之大事,死生之地,存亡之道,不可不察也。
Suːn ʔslɯʔ ɢʷad: praŋ tjaːʔ, kʷɯːɡ tjɯ daːds ʔsrɯs, hljiʔ sʰleːŋ tjɯ l'els, zluːn maŋ tjɯ l'uːʔ, pɯ kʰaːlʔ pɯ sʰreːd laːlʔ.


Suomennos: Sunzi sanoi: Sota on valtiol elinkysymys, elämän ja kuoleman tanner, tie olemassaoloon tai tuhoon. On välttämätöntä tutkia sitä huolellisesti.

Keskimuinaiskiina
Keskimuinaiskiina kehittyi muinaiskiinasta ajanlaskun alkuaikoina, ja sitä puhuttiin noin tuhannen vuoden ajan.


Sama katkelma kuin yllä:
Suən55 t͡sɨX15 ɦʉɐt̚33: pˠiæŋ55 t͡ɕiaX15, kwək̚33 t͡ɕɨ55 dɑH51 t͡ʃɨH51, sˠiɪX15 ʃˠæŋ55 t͡ɕɨ55 diɪH51, d͡zuən55 mʉɐŋ55 t͡ɕɨ55 dɑuX15, puət̚33 kʰɑX15 puət̚33 t͡ʃʰˠɛt̚33 jiaX15.

Latina
Latina oli Rooman valtakunnan kirjakieli, ja sitä käytetään nykyäänkin aktiivisesti useilla eri aloilla.


Gallia est omnis divisa in partes tres, quarum unam incolunt Belgae, aliam Aquitani, tertiam qui ipsorum lingua Celtae, nostra Galli appellantur. Hi omnes lingua, institutis, legibus inter se differunt.


Suomennos: Gallia on jaettu kolmeen osaan, joista yhtä asuttavat belgit, toista akvitanialaiset ja kolmatta kansa, joka kutsuu itseään kelteiksi, meidän kielellämme galleiksi. Nämä eroavat toisistaan kielellisesti, lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti.

Muinaiskirkkoslaavi
Muinaiskirkkoslaavi oli 800-luvulla käyttöönotettu slaavilainen kirjakieli, jota käytettiin lähinnä kirkollisissa yhteyksissä.


Ote Isä meidän -rukouksesta.
Ѡ꙯че нашь · ꙇ҅же еси на небесехъ · да с꙯титъ сѧ ꙇ҅мѧ твое · да придетъ ц꙯рствие твое · да бѫдетъ вол҄ѣ твоѣ · ѣко на н꙯си ꙇ на ꙁемл҄и ·
Oče našĭ / iže jesi na nebesehŭ / da stitĭ sę imę tvoje / da pridetĭ c’rstvije tvoje / da bǫdetĭ voljě tvojě / jěko na n’si i na zemlji.

Muinaiskreikka
Muinaiskreikkaa puhuttiin 800-luvulta eaa. 600-luvulle jaa.


Ὅτι μὲν ὑμεῖς, ὦ ἄνδρες Ἀθηναῖοι, πεπόνθατε ὑπὸ τῶν ἐμῶν κατηγόρων, οὐκ οἶδα· ἐγὼ δ' οὖν καὶ αὐτὸς ὑπ' αὐτῶν ὀλίγου ἐμαυτοῦ ἐπελαθόμην, οὕτω πιθανῶς ἔλεγον. Καίτοι ἀληθές γε ὡς ἔπος εἰπεῖν οὐδὲν εἰρήκασιν.
Hóti mèn hūmeîs, ô ándres Athēnaîoi, pepónthate hupò tôn emôn katēgórōn, ouk oîda: egṑ d' oûn kaì autòs hup' autōn olígou emautoû epelathómēn, hoútō pithanôs élegon. Kaítoi alēthés ge hōs épos eipeîn oudèn eirḗkāsin.


Suomennos: Miltä teistä, Ateenan miehet, tuntuu syyttäjieni voiman alla. En tiedä: oikeastaan, jopa minä itse melkein unohdin, kuka olen, heidän takiaan. He puhuivat niin taivutellen. Ja mikään heidän sanomansa ei ole totta.


Akkadi
Akkadia puhuttiin Mesopotamiassa 3000-2000-luvuilla eaa.


Ote Hammurabin laista:
Šumma awīlum lū kaspam, lū ḫurāṣam, lū wardam, lū amtam, lū alpam, lū immeram, lū imēram ū lū mimma šumšu ina qāt mār awīlim ū lū warad awīlim balum šībī u riksātim ištām, ū lū ana maṣṣārūtim imḫur, awīlum šū šarrāq, iddāk.


Jos mies ostaa hopeaa, kultaa, orjan, orjattaren, härän, lampaan, aasin tai jotain muuta toisen miehen tai orjan käsistä ilman sopimusta tai todistajia, tai hyväksyy nämä itselleen säilytykseen, on tämä mies varas, hänet on tapettava.

Amppari pelkka WEB

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa