Hygezine logoWeb

donthavetoB web

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Ensimmäisen kerran asiaa ehdotti uusiseelantilainen perhosharastaja, jonka harmiksi hänen työvuoronsa postitoimistossa päättyi myöhään illalla, eivätkä päiväperhoset enää lentäneet. Hän ehdotti kellojen siirtämistä kahdella tunnilla eteenpäin kesän alussa (eteläisen pallonpuoliskon kesän). Ehdotus ei kuitenkaan saanut tuulta alleen.

Ensimmäisen kerran kesäaika otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aikaan Saksan keisarikunnassa ja Itävalta-Unkarissa vuonna 1916. Tämä tehtiin silloin kallisarvoisen hiilen säästämiseksi. Monet muut valtiot seurasivat perässä, mutta käytännöstä luovuttiin useimmissa maissa sodan jälkeisinä vuosina. Jotkut maat ottivat sen uudestaan käyttöön, ja sitä käytettiin laajalti toisen maailmansodan aikaan. Suurin kesäaikabuumi nähtiin 1970-luvun öljykriisin myötä, kun arabimaat nelinkertaistivat öljyn hinnan.

Suomessa kesäaika oli käytössä kerran vuonna 1942. Vuonna 1980 lähes kaikki Euroopan maat Suomea lukuunottamatta ottivat kesäajan käyttöön. Suomella ei nähty olevan tarvetta kesäajalle. Ääni kellossa kuitenkin muuttui, kun itänaapuri Neuvostoliitto otti sen käyttöön. Suomi seurasi perässä, ja vuonna 1981 kelloja siirrettiin kesäaikaan.

Nykyään kesäaika on täysin turha ja tarpeeton. Kukaan ei jaksa siirtää kellojen viisareita ja sekoittaa unirytmiään kaksi kertaa vuodessa. Myös energiansäästöön liittyvät perustelut voidaan kuopata: USA:ssa säästöjen huomattiin olevan noin 1 prosentin luokkaa. Energiankulutus saattaa jopa kesäajan myötä kasvaa, kun herätessä onkin kylmempää. Tutkimusten mukaan 85 prosenttia suomalaisista haluaisi luopua kesäajasta. Suomi ei voi kuitenkaan sooloilla tässä asiassa, sillä kesäajasta on tehty yhdeksän EU-direktiiviä. Yhden maan irtautuminen tietäisi sekaannuksia mm. lentoliikenteeseen. Silti valtaosa EU-parlamentin jäsenistä vastustaa kesäaikaa.

Lopputulema on, että kesäaika on aivan turha ja tarpeeton riesa, joka pitää pintansa ainoastaan päätöksenteon jäykkyyden ja energiansäästöuskomusten takia. Parasta olisi, jos kellojen viisareita käännettäisiin vielä yksi tunti taaksepäin Keski-Euroopan normaaliaikaan ja jätettäisiin siihen; tämä vahvistaisi tunnetta kuulumisesta Eurooppaan, ja lisäksi aikavyöhykkeiden itälaidoilla asuvat henkilöt ovat tuotteliaampia.

Lähteinä on käytetty englanninkielisen Wikipedian artikkelia Daylight saving time ja Helsingin Sanomien marraskuun Kuukausiliitteen artikkelia aiheesta.

Amppari pelkka WEB

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa